Kokemus siitä, että pystyy on usein tietoa tärkeämpää
Jenni Harala
Hyvinvoinnin moniosaaja ja hyvän arjen asianajaja, jonka elämäntehtävänä on auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja elämään täyttä, omannäköistä elämää.
Liikuntapystyvyys tarkoittaa yksilön koettuja valmiuksia onnistua liikunnan harrastamisessa eri elämänvaiheissa ja tilanteissa. Se muodostuu elämän aikana erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä.
Liikuntapystyvyys vaikuttaa keskeisesti liikunnan mielekkyyteen ja nivoutumiseen osaksi arkea. Liikuntapystyvyyttä voi myös vahvistaa.
Tieto liikunnan terveyshyödyistä tarvitsee pystyvyyden tunteen rinnalleen
Tiedämme, että liikunnalla ja aktiivisella elämäntyylillä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Moni on kuitenkin omakohtaisesti huomannut, että tämä tieto ei suoraan konkretisoidu teoiksi ja toiminnaksi.
Tästä syystä moni onkin ehkä pohtinut mielessään: Miksi en vain tee sitä, minkä tiedän olevan hyväksi itselleni?
Jos tieto yksinomaan muuttaisi käyttäytymistä, liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden määrähän koko ajan kasvaisi väestömme keskuudessa, eikö vain?
Koska jos jotain, tietoa meillä kyllä on.
Tieto yksin, ilman kokemusta siitä, että ”minä pystyn tähän, olen kykenevä” ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan luottamusta itseen liikkujana. Tätä juuri on liikuntapystyvyys.
Itseasiassa pystyvyys on yksi kolmesta ydintekijästä, jotka ovat tyypillisesti läsnä, kun koemme jonkun toiminnan tai tekemisen niin mielekkäänä, että sitoudumme siihen.
Kaksi muuta tekijää liittyvät:
- Kokemukseen siitä, että meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen mitä ja miten tehdään eli kokemus autonomiasta
- Kokemukseen yhteenkuuluvuudesta eli se, että koemme kuuluvamme johonkin yhteisöön, että saamme tehdä yhdessä.
Millainen on sinun liikuntapystyvyyden kokemuksesi?
Liikuntapystyvyys on henkilökohtainen kokemus. Se ei aina vastaa todellista tilannetta.
Voi siis hyvin olla, että pystyvyyden tunne on kokenut kolauksen jossakin tilanteessa esimerkiksi ikävän kommentoinnin seurauksena eikä henkilö koe itseään pystyväksi, vaikka itseasiassa pärjäisi vallan mainiosti erilaisissa liikkumiseen liittyvissä tilanteissa.
Toisinaan myös puutteellinen palaute esimerkiksi uutta liikuntamuotoa harjoiteltaessa voi johtaa siihen, että henkilö ei näe ja sen vuoksi koe itseään pystyväksi.
Voit pohtia omaa liikuntapystyvyyttäsi esimerkiksi seuraavanlaisten kysymysten kautta:
- Koetko olosi itsevarmaksi, kun olet lähdössä liikkumaan?
- Tuntuuko sinusta helpolta kokeilla uusia tapoja liikkua?
- Kokeiletko mielelläsi uusia tapoja liikkua?
- Onko sinun helppo tunnistaa omia vahvuuksiasi liikkujana?
- Jos vastaan tulee asia, joka tuntuu vaikealta, onko sinun siitä huolimatta helppo jatkaa liikkumista ja kokeilla uudestaan?
Liikuntapystyvyyden vahvistaminen
On ihan mahdollista, että osassa kysymyksiä koet mielesi epävarmaksi. Tämä on ihan tavallista.
Voit vahvistaa oma itsevarmuuttasi liikkujana harjoittelemalla keskittymään esimerkiksi seuraaviin asioihin:
- Aseta itsellesi riittävän realistisia tavoitteita. Ajattele mielessäsi tikkaita. Jos tikkaiden askelmat ovat kovin kaukana toisistaan, näyttää ehkä äkkiseltään siltä, että pääset perille vähemmällä määrällä askelia, mutta käykin niin, että et yletä seuraavalle askelmalle ja kokemus on aika masentava.
- Jos sen sijaan askelmia on useampia, ovat ne myös tiheämmässä ja joudut ponnistelemaan vähemmän noustaksesi ylöspäin. Saat onnistumisen kokemuksen!
- Harjoittele tunnistamaan omia onnistumisia. Ne kertovat sinulle vahvuuksistasi ja auttavat rakentamaan luottamusta siihen, että uudet asiat lähtevät sujumaan myös jatkossa.
Personal Trainerin sosiaalinen tuki pystyvyyden mahdollistajana
Ajatellaan vaikkapa pientä lasta. Hän tarvitsee uusissa taidoissa pitkään aikuisen vahvistusta siitä, että hän osaa. Aikuinen sanoo monta kertaa ääneen: ”Katsoppas kuinka taitava sinä oletkin”.
Pikkuhiljaa ääneen sanottu muuttuu lapsen mielensisäiseksi toimintaa ja ajattelua ohjaavaksi sisäiseksi puheeksi.
Samoin on aikuisen pystyvyyden kokemuksen kanssa.
Alussa haurasta pystyvyyden kokemusta ei aina ole helppoa kannatella yksin. Tällaisissa tilanteissa oma Personal Trainer voi olla apunasi.
Hänen on helpompi ulkopuolelta nähdä asioita, joissa sinä olet kykenevä ja pystyvä ja sanoittaa niitä sinulle. On ihan tyypillistä, että omalle toiminnalle ja näin myös vahvuuksilleen voi tulla ’sokeaksi’.
Ammattitaitoinen Personal Trainer, joka ymmärtää liikkumisen fysiologian ja harjoittelun suunnittelun lisäksi ihmisen käyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta, osaa auttaa myös sopivien tavoitteiden asettamisessa.
Sellaisten tavoitteiden, jotka ovat pienellä tuella saavutettavissa, mutta jotka kuitenkin sen verran eroavat nykytilasta, että ovat innostavia.
Luomalla motivoivan ja turvallisen ympäristön, pystyy ammattitaitoinen Personal Trainer myös mahdollistamaan sen, että kaikkeen kehitykseen kuuluvat epäonnistumisen kokemuksetkin tuntuvat vähemmän pelottavilta ja muodostavat mahdollisuuden oppia itsestä jotakin uutta ja kehittyä.
Ehonalla liikunnallisen itseluottamuksen ja pystyvyyden kokemuksen vahvistaminen on valmennuksen ytimessä.
Haluamme auttaa sinua luottamaan kehoosi ja saamaan onnistumisen kokemuksia, jotka tekevät liikkumisesta elämää rikastuttavan asian. Ole yhteydessä. Olemme apunasi.
Terveisin,
Jenni Harala
Personal Trainer – Ehona
Käyttäytymistieteilijä, ravitsemustieteilijä ja liikunnanohjaaja