Ruokasuhde auttaa ymmärtämään omaa syömistä

Jenni Harala

Hyvinvoinnin moniosaaja ja hyvän arjen asianajaja, jonka elämäntehtävänä on auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja elämään täyttä, omannäköistä elämää.

Ruokasuhde kertoo, siitä mitä ruoka ja syöminen sinulle merkitsevät. Silti perinteiset tavat tarkastella ruokavaliota eivät valota tätä juuri lainkaan. Kerro sinulle tässä artikkelissa hieman siitä, miksi näin on ja miten omaa ruokasuhdetta ja sen merkitystä voisi ymmärtää paremmin. 

Hyvinvoinnista on vaikea löytää keskustelua, jossa ei tavalla tai toisella vilahtaisi myös ravitsemuksen teema. Joko sivulauseessa tai nostettuna keskustelun päärooliin.

Muistat ehkä elämäsi varrelta monenlaisia tilanteita, joissa on puhuttu ravitsemuksesta ja sen yhteydestä hyvinvointiin ja terveyteen. Erityisen vahvasti tämä teema näyttäytyy elintapaohjauksessa ja Personal Trainer valmennuksissa. 

Millainen olo sinulle tulee, kun ajattelet näitä keskusteluja, joissa olet ollut? Joko aktiivisena keskusteluun osallistujana tai kuuntelijana? Ovatko ne olleet oivalluttavia, oletko oppinut niissä jotakin uutta?

Jos nyt joudut toteamaan, että näin ei välttämättä ole tapahtunut, ethän moiti itseäsi. 

Ruokasuhde muuttuu elämän aikana.
Ruokasuhde kertoo, siitä mitä ruoka meille merkitsee.

Ruokasuhde – kohti uudenlaista ravitsemusvalmennuksen ajatusmaailmaa

Ravitsemuskasvatus, -neuvonta ja -ohjaus on tyypillisesti ollut hyvin tietopainotteista. Tämä tuntuu erikoiselta, koska tiedämme miten pieni rooli tiedolla tai etenkään terveyteen liittyvällä riskitiedolla lopulta on sille, muutammeko käyttäytymistämme tai elintapojamme.

Lisäksi ravitsemusneuvontaa on usein leimannut vahva arvolataus.

Hyvissäkin aikeissa annettu neuvonta ja ohjaus ovat helposti kategorisoineet ruokaa joko terveelliseksi tai epäterveelliseksi, hyväksi tai pahaksi.

Tämä voi rakentaa kokemusmaailmaa ”vääränlaisesta syömisestä”, johon kietoutuu usein myös hankalia tunteita omaan kehoon liittyen.  

Näin ollen se miten kuulemme ruoasta puhuttavan vaikuttaa käsityksiin ruoasta, mutta myös tunteisiimme ja kokemuksiimme omasta itsestämme. 

Miksi perinteinen ravitsemusohjaus ei välttämättä toimi?

Yksi näkökulma siihen, miksi perinteinen ravitsemusohjaus ei läheskään aina tuota toivottua lopputulosta, on se, että se keskittyy hyvin usein liian tarkkaan rajatusti nimenomaan ravitsemukseen tai vielä tarkemmin ravintoaineisiin ja siihen, miten niiden nähdään olevan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. 

Silti, harva meistä operoi tuolla tasolla omassa arjessaan. Ja jos operoikin, uskallan väittää sen muuttuvan nopeasti aika raskassoutuiseksi. Käsi ylös ne, joiden kauppalistassa lukee: 

  • Proteiinit
  • Välttämättömät rasvahapot
  • Hiilihydraatit
  • Kuitu
  • C-vitamiini

Oletan, että aika vähän käsiä nousee. 

Ravitsemus on paljon enemmän kuin proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja

Oikeasti ravitsemuksessa on kyse niin paljon muusta. Siinä on kyse ruoasta, syömisestä, siitä millaisissa tilanteissa syömme, miten valitsemme mitä syömme, kenen seurassa syömme, mitä arvoja meillä ruokaan yhdistyy ja niin paljon muusta.

Ja näillä kaikilla on valtavan suuri vaikutus meidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme.

Suurennuslasilla toteutetun ruokapäiväkirja-analyysin sijaan ravitsemusta on usein paljon hyödyllisempää lähestyä ruokasuhteen kautta.

Se kertoo lopulta sen, mitä ruoka meille merkitsee valinta- ja tunnetasolla, miksi syömme kuten syömme ja miten syöminen vaikuttaa hyvinvointiimme.

Vaikka söisimme oppikirjamaisesti vaikkapa virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti, saattaa suhteemme ruokaan olla saanut erilaisia kolhuja, olla mutkistunut ja tuottaa huolta ja ahdistusta hyvinvoinnin sijaan. 

Ruokasuhde kertoo siitä mitä ruoka meille merkitsee
Ruokasuhde muuttuu elämän aikana.

Ruokasuhde näkökulmana ruokaan ja syömiseen

Ruokasuhde tarkoittaa sitä suhdetta, joka meillä on muodostunut ruokaan ja syömiseen elämämme ja kokemushistoriamme aikana. Siihen liittyy käyttäytymistä, käsityksiä, tunteita ja arvovalintojakin.

Lapsilla ruokasuhde on usein hyvin luonteva ja mutkaton. Elämän aikana se voi joko pysyä sellaisena, tai joissain tapauksissa mennä hetkellisesti solmuun.

On hyvin tavallista, että monet ruokasuhteeseen liittyvät asiat ovat meille melko tiedostamattomia. Tämä on inhimillistä, koska tilanteita, joissa olisimme tottuneet tarkastelemaan tätä suhdetta, on usein melko vähän.

Ruokasuhteen tarkastelu tuo ravitsemukseen uudenlaisia näkökulmia

Seuraavat kolme autenttista tilannetta valmennuksesta valottavat hyvin sitä, miten ruokasuhde avaa ravitsemukseen täysin uudenlaisia näkökulmia.

Kolme henkilöä kertoi tyypillisestä ruokapäivästään kuvaillen sitä, mihin aikaan he söivät ja millaisia ruokia he söivät.

Kukaan heistä ei noudattanut erityisruokavaliota vaan söivät melko monipuolisesti erilaisia ruokia.

Suuria eroja heidän välillään olisi tämän perusteella ollut vaikea löytää. Kun lähdettiin tutkailemaan ruokasuhdetta, nousivat todelliset sävyt esiin. 

Yksi sanoi: ”Ajattelen ruokaa koko ajan, mietin tarkkaan etukäteen mitä syön ja pidän huolen siitä, että syön terveellisesti. Vaikka suunnittelen hyvin ennakkoon, en näytä voivan olevan ajattelematta ruokaa aterioiden välillä. En ymmärrä miksi. Tavallaan ruoka on pakollinen paha, mutta silti se tuntuu ohjaavan kaikkea mitä teen”.

Toinen pohti:Koen suurta ristiriitaa siitä, että ruokavalioni ei mukaile ympäristöön ja sen hyvinvointiin liittyviä arvojani. Tällä hetkellä omat voimavarani ovat kuitenkin niin vähissä, että tuntuu siltä, että en jaksa miettiä miten voisin syödä ympäristöystävällisemmin. Tämä stressaa minua suuresti.”

Kolmas kertoi: ”Ruoka on minulle yksi mukava asia elämässä. Tykkään hyvästä ruoasta ja minulle tärkeää on, että se auttaa minua jaksamaan. Ehkä sinkkuna söisin hieman eri lailla, mutta nyt lapsiperhearjessa teen jonkin verran kompromisseja. Toisaalta silloin tällöin, kun olen yksin kotona, nautin siitä, että saan valmistaa sellaista ruokaa, josta itse pidän suunnattomasti. Se on minulle itsestäni välittämistä.”

Miten erilaisia tarinoita voikaan näennäisesti erilaisten lautasten takaa paljastua?

Oletko pohtinut omaa suhdettasi ruokaan?

Ruokasuhdetta voi lähteä pohtimaan kysymällä itseltään muun muassa seuraavia kysymyksiä: 

  • Mitä minulle tulee mieleen sanasta ruoka?
  • Mitä minulle tulee mieleen sanasta syöminen?
  • Millaisia ruokia mielelläni syön? Minkä ruokien syöminen ei ole minulle niin mieluisaa?
  • Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, mitä ruokaa valitsen kaupasta tai ravintolasta?
  • Miten tunteet liittyvät ruokaan tai syömiseen?

Ruokasuhteeseen keskittyvä keskustelu ei tarjoile ohjeita, neuvoja ja listoja. Se tarjoilee itseymmärrystä, oivalluksia ja näkökulmia omaan syömiseen. 

Ehonalla ruokasuhteen viitekehys on keskeinen työkalu auttaa sinua ymmärtämään miten ruoka ja syöminen vaikuttavat hyvinvointiisi ja miten ne voisivat aiempaa paremmin tukea kokonaisvaltaista mielen ja kehon hyvinvointia. 

Terveisin,
Jenni Harala
Personal Trainer – Ehona
Käyttäytymistietelijä, ravitsemustieteilijä ja liikunnanohjaaja

PS. Jos tarvitset apua ruokasuhteen pohtimiseen ja hyvinvointia tukevan ruokavalion vahvistamiseen, ole yhteydessä. Olemme apunasi.

Voit lukea lisää ruokasuhteesta täältä: https://journal.fi/sla/article/view/74156?acceptCookies=1

Kurkkaa myös mitä tyytyväiset asiakkaamme sanovat meistä

Miten voimme auttaa?

Lähetä viestisi lomakkeella tai ota yhteyttä Annaan.
We also serve in English.

Anna Henriksson
045 133 9989
[email protected]