Miten karsia haitallista kuormitusta?

Siniriikka Männistö

Psykologi ja ravitsemusterapeutti, jonka mielenkiinnon kohteita ovat elintapamuutos, painonhallinta ja hyvinvoinnin edistäminen.

Mitä paremmin tuntee itseään kuormittavat tekijät ja oman jaksamisensa tilanteen, sitä helpompaa oman jaksamisen turvaaminen on.

Ihan jo temperamenttipiirteemme voivat vaikuttaa siihen, millaiset asiat juuri meille tuntuvat raskaille. Esimerkiksi yhdelle illanistujaiset kaveriporukalla voivat viedä kaikki voimat, toiselle toimia piristysruiskeena. Yksi pystyy hoitamaan organisointia vaativia tehtäviä oikealla kädellään, toiselle tämä on äärimmäisen kuluttavaa.

Ensimmäinen askel stressinhallinnassa on tunnistaa se, mikä on itselle stressitekijä ja hyväksyä se, vaikka yleisen ajattelun mukaan kyseisen asian ei pitäisi tuottaa kenellekään stressiä.

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen

Kuten persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja, psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen viisaasti totesi, tärkeintä on tunnistaa ja hyväksyä se, millaiset tekijät itseä kuormittavat.

Viikon kuormittavin päivä

Useimmiten arjessa toistuvia kuormitustekijöitä työssä on liiallinen kiire, hallitsemattomuuden kokemus, epäselvät tai ristiriitaiset odotukset. On hyvä huomata, että myös mukavat asiat ja vapaa-aika voivat kuormittaa, jos arki on liian täyttä. Kaikki kaipaavat arkeensa jossain määrin hengittävyyttä – jatkuva menossa oleminen ja velvollisuuksien täyttämä arki kuormittavat meistä jokaista.

Kuvaava esimerkki tästä on Firstbeatin keräämä mittausdata, jonka mukaan lauantai on viikon kuormittavin päivä. Näin ainakin aikana ennen pandemiaa… Tulosta selittää se, että viikonlopulle yritetään mahduttaa niin treenit, kotityöt kuin ystävien tapaaminen.

Kahteen päivään kohdistuu valtavasti odotuksia ja paineita, vaikka useimmat kaipaavat eniten omaehtoista olemista. Kun viikonloppuun heitetään vielä muutama palautumisen laatua heikentävää viinilasillista, ei ole ihme, että kroppa on kovilla.

Ylikuormitus ei ole aikuisena olemisen pakollinen paha

Ihminen on niin muovautuvainen olento, että totumme lopulta kaikkeen – myös ylikuormitukseen. Totumme ainakin siinä mielessä, että opimme sietämään tilannetta ja jopa pitämään sitä normaalina. Ajattelemaan, että tällaista tämä aikuisena oleminen on. Mitä, jos sanoisin, että ei sen tarvitse olla.

On enemmän kuin ok tehdä vähemmän, kuunnella omaa hyvinvointiaan ja asettaa rajoja muiden tarpeille.

Monesti kuulen asiakkailtani, että tuntuu itsekkäältä asettaa omat tarpeet etusijalle, kun olisi niin paljon muuta tekemistä. Tai että rajaaminen ei yksinkertaisesti tunnu mahdolliselta.

 Pari muistutusta:

  • Muistutus 1: Oma jaksaminen heijastuu myös läheisiisi ja tekemääsi työhön. Lentokoneiden turvaohjeissa suositellaan ihan syystä laittamaan happimaski ensin itselle. Tuupertuneena itsestä on huonosti apua yhtään kenellekään.
  • Muistutus 2: Vaikka velvollisuuksia hoitaisi vuorokauden ympäri, tekemistä olisi todennäköisesti silti. Työnantajalta löytyy kyllä lisää hommaa ja kodissa kuuraamista. Raja on joka tapauksessa asetettava johonkin, miten saisi vedettyä linjaan oman hyvinvoinnin kanssa?

Kuinka karsia ylikuormitusta – jos tuntuu, että mistään ei voi karsia

Entä jos tuntuu, ettei kuormitusta yksinkertaisesti ole mahdollista rajata? Näin voi ajoittain ollakin, kunhan kuormitus ja palautuminen ovat tasapainossa pitkällä aikavälillä. Jos tunnistat olevasi jatkuvasti ylikuormittunut, kuormitusta on tärkeää karsia mahdollisimman pian – mutta kuinka?

Sanna Leinon teosta Stressitohtori -lainatakseni:

”Kuvittele, että olet kylpyammeessa, johon tulee vettä useasta eri hanasta. Jokainen hana edustaa yhtä stressitekijää. Tehtävänäsi on pitää huoli, että kylvyssä on sopivasti vettä, eikä vesi tulvi yli äyräiden.

Osa hanoista on sellaisia, joita et pysty heti sulkemaan. Ne saattavat sulkeutua itsestään ajan kanssa tai niiden sulkemiseen tarvitaan hieman enemmän aikaa. Sinun on siis ainakin väliaikaisesti suljettava ne hanat, jotka pystyt sulkemaan heti, jotta kylpyammeen vesi ei ylitä ammeen reunoja.”

Haluan kuitenkin muistuttaa, että ainakaan pitkäkestoisesti ei kannata lähteä karsimaan hyvinvointia tuottavista tekijöistä ja lähteä kaventamaan elämääsi. Osaan kuormitustekijöistä voi olla vaikeampi vaikuttaa, mutta sitä kannattaa tehdä sinnikkäästi.

Työhön liittyvissä kuormitustilanteissa esihenkilö on tärkeä pitää kartalla tilanteesta. Työnantajan vastuulla on rajata työhön liittyvää kuormitusta, joka vaikuttaa haitallisesti työntekijän terveyteen. Vaikka uupumukseen voi liittyä vaikeitakin tunteita, omasta tilanteesta on tärkeä puhua selkeän jämäkästi. Muuten työnantaja voi ajatella kaiken olevan kunnossa, vaikka työntekijä sinnittelisi työssä selkä mutkalla.

Työterveyshuoltosi on tarvittaessa tukena tilanteen jäsentelyssä ja eteenpäin viemisessä. Heitä kannattaa pitää mukana etenkin, jos kuormitus liittyy ensisijaisesti työhön.

Vaikka ylikuormittuneena käpertyy helposti omiin oloihin, läheiset on myös tärkeä pitää lähellä. Heiltä saatu tuki on parhaimmillaan kullan arvoista.

Lopuksi

Jaksamisessa on lopulta aina kyse kuormituksen ja palautumisen tasapainosta – eikä tasapaino löydy, jos kuormitus on jatkuvasti liiallisella tasolla. Kuormituksen karsimisessa itsetuntemus on keskeistä. On tärkeää tiedostaa, mikä itseä kuormittaa, jotta arkea voi lähteä muokkaamaan tasapainoisempaan suuntaan.

Tekemistä löytyy aina, mutta on tärkeä pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle. Mikä minulle on oikeasti tärkeää elämässä, mikä minua palvelee? Entä missä menee jaksamiseni rajat ja miten saisin pidettyä niistä kiinni? Miten saisin koostettua arkeni niin, jotta se olisi linjassa hyvinvoinnin kanssa?

Lue lisää. Teemaan liittyvät kategoriat:

Miten voimme auttaa?

Lähetä viestisi lomakkeella tai ota yhteyttä Annaan.
We also serve in English.

Anna Henriksson
045 133 9989
[email protected]