Mindfulness – voisiko siitä olla sinullekin hyötyä?

Siniriikka Männistö

Psykologi ja ravitsemusterapeutti, jonka mielenkiinnon kohteita ovat elintapamuutos, painonhallinta ja hyvinvoinnin edistäminen.

Iltasanomat kirjoitti kesällä 2011, että ”Huippuyritysten mindfulness-meditointimenetelmä saapuu Suomeen” ja tämän jälkeen mindfulness-buumi valtasi nopeasti niin lehtien sivut kuin kirjakauppojen hyllyt.

Tuntui, että yhtäkkiä mindfulnessista puhuttiin kaikkialla ja sitä tarjottiin lääkkeenä vaivaan kuin vaivaan.

  • ”Mindfulness rentouttaa mielen” YLE 15.5.2012
  • ”Huolet pois havainnoinnin avulla – tee mindfulness-harjoitus!” IS 18.4.2014
  • ”Tutkimus: Mindfulness-meditaatio voi lievittää traumanjälkeistä stressihäiriötä” YLE 6.8.2015
  • ”4 tapaa rauhoittua kesken työpäivän”
  • ”Mindfulnessista apua masentuneelle – näin harjoittelet”
  • ” Laihdu kitumatta! Näin toimii mindfulness-dieetti” IS 24.4.2016
  • ”Mindfulnessilla voi taistella flunssaa ja kipua vastaan – tutkimusten mukaan tietoinen läsnäolo auttaa oikeasti” HS 6.11.2016

Mindfulness – puolesta vai vastaan?

Mindfulnessista tuli asia, jota kuului harrastaa. Jossain vaiheessa mindfulnessista alkoi kuulua myös soraääniä. Tuotiin esille näkökulmaa, että mindfulness ei sovellu kaikille ja kaikkiin tilanteisiin, eikä sitä pitäisi käyttää ratkaisuna rakenteellisiin ongelmiin.

Iltalehti muotoili asian näin: ”Kriitiikin mukaan mindfulness onkin lähinnä henkistä laastarointia, joka estää meitä näkemästä todellisia ongelmia ja puuttumasta niihin.”

Koen hyvänä, että buumi on laantunut aiemmista vuosista. Jos mindfulnessia käytetään ratkaisuna kaikkeen ja kaikille, voidaan helposti päätyä ylenkatsomaan oireiden taustalla olevia ongelmia.

Siitä ei kuitenkaan pääse yli eikä ympäri, että monille mindfulness-harjoittelusta voi olla valtavan suurta hyötyä. Tässä kirjoituksessa puhun siitä, mitä mindfulness oikeastaan on ja miten se voisi edistää hyvinvointia.

Mindfulness on pysähtymistä oman olemisen äärelle. Antaen ajatusten, tunteiden, kehon tuntemusten näyttäytyä sellaisena kuin ne ovat ilman arvostelua tai analysointia – vain havainnoiden. Tietoisuustaidot, tietoinen läsnäolo
Vahva tutkimusaineisto osoittaa, että mindfulnessista on hyötyä muun muassa stressinhallinnassa, painonhallinnassa ja kivunhallinnassa.

Mindfulnessin juuret ulottuvat vuosituhansien taakse

Mindfulnessin juuret ovat Aasian buddhalaisessa traditiossa, jossa munkit ja nunnat harjoittivat mindfulness-meditaatiota. Ensimmäiset kirjaukset mindfulnessin harjoittamisesta ulottuvat niinkin pitkälle kuin 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Paljon myöhemmin, vuonna 1979 yhdysvaltalainen Jon Kabat-Zinn perusti Massachusettsin yliopiston lääketieteen keskukseen mindfulness-klinikan, mitä voidaan pitää länsimaisen mindfulnessin alkusysäyksenä.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että mindfulnessista poistettiin kaikki viittaukset buddhalaiseen perinteeseen ja sitä alettiin raamittaa uskonnon sijaan tieteellä.

Suomalaisen mindfulnessin pioneerina pidetään Leena Pennasta, joka opettaa mindfulnessia perustuen Kabat-Zinnin luomaan Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) menetelmään.

Mitä mindfulness on?

Erään määritelmän mukaan ”Hyväksyvä tietoinen läsnäolo on tietoisuutta, joka saavutetaan kiinnittämällä nykyhetkessä tieten tahtoen ja arvostelematta huomioita asioihin sellaisena kuin ne ovat.” -Williams, Teasdale, Segal ja Kabat-Zinn

Leena Pennasen mukaan mindfulness sisältää kaksi keskeistä komponenttia: ”mitä juuri nyt tapahtuu ja toiseksi, miten pystyt olemaan suhteessa siihen”.

Käytännössä mindfulness on pysähtymistä oman olemisen äärelle. Antaen ajatusten, tunteiden, kehon tuntemusten näyttäytyä sellaisena kuin ne ovat ilman arvostelua tai analysointia – vain havainnoiden.

Mindfulnessin merkitys nykyajassa

Kiireinen yhteiskuntamme tarjoaa loputtomasti ärsykkeitä: puhelin värisee viestin merkiksi tai ilmoittaa uudesta some-julkaisusta, töissä teams-viestit ja sähköpostit katkovat työntekoa. Jäämme helposti jatkuvaan levottomuuden ja suorittamisen tilaan.

Mindfulnessin eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon merkitys onkin toimia suorittamisen ja säntäilyn vastavoimana. Yksinkertaisesti sanottuna se auttaa ottamaan etäisyyttä. Tarkkailemaan tilannetta ja luomaan tilaa.

Mindfulnessin eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon merkitys onkin toimia suorittamisen ja säntäilyn vastavoimana.

Mielenterveystalon sivuilla mindfulnessin hyötyjä kuvaillaan näin: 

”Tietoisuustaitojen avulla voit oppia kohtaamaan arjen haasteet tyynesti ja rauhallisesti sekä suhtautumaan itseesi ja ympäristöösi lempeämmin ja sallivammin.”

”Harjoittelun myötä löydät uuden suhtatumistavan ajatuksiin, tunteisiin ja kehon tuntemuksiin, jolloin ajatukset ja tunteet eivät vie mukanaan.”

”Harjoitusten kautta opit mm. hyväksyvää tietoista läsnäoloa tässä hetkessä, olemista tekemisen sijaan, irti päästämistä, keskittymistä ja itsestä huolen pitämistä.” 

Kyllä, siitä on hyötyä

Jos mindfulnessia jaksaa harjoitella, siitä hyötyy hyvin todennäköisesti. Tämä on havaittu myös lukuisissa tutkimuksissa. Vahva tutkimusaineisto osoittaa, että mindfulnessista on hyötyä muun muassa stressinhallinnassa, painonhallinnassa ja kivunhallinnassa. Sen on myös havaittu vähentävän:

  • tunnepitoista reagointia ja murehtimista
  • lisäävän psyykkistä joustavuutta
  • kehittävän keskittymiskykyä sekä
  • parantavan tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin

Tietoisuustaitojen harjoittelu ei muuta tilannetta, jossa on, mutta harjoittelun avulla voi luoda tilaa tarkastella tilannetta tarvittavan etäisyyden päästä. Irtaantua ajatusten limbosta ja saada näkemään kokonaisuus kirkkaammin. Laittaa asiat mittasuhteisiin.

Kuormittavassa tilanteessa mindfulness voi auttaa tuomaan näkökulmaa ja tarkastelemaan vaihtoehtoja – silloin, kun ensi alkuun tuntuu, että mitään vaihtoehtoja ei ole. Sen sijaan, että yrittäisi pinnistellä pitääkseen kiinni, voikin säästää voimia ja hellittää otetta.

Ja joskus tämän seurauksena voikin huomata, että eihän tässä ole mitään hätää. Ehkä omat asiat eivät ole niin isoja, kuin miltä ne juuri nyt vaikuttavat.

Sama pätee omiin ajatuksiin, tunteisiin ja toimintamalleihin. Ei vaikeista ajatuksista ja tunteista pääse mindfulness-harjoittelun avulla eroon, mutta niihin on helpompi suhtautua. Tietoisuus mahdollistaa sen, että voimme oppia itsestämme uutta sen sijaan, että sokeasti toimisimme automaation ohjaamalla tavalla.

Aikamoisia supervoimia nykymaailmassa – ja elintapamuutoksen tukena.

Miten päästä alkuun harjoittelussa? 

Mindfulnessia hyödynnetään Ehonan personal training -ohjauksessa ja fysioterapiassa itsereflektiokyvyn ja tunnesäätelytaitojen vahvistamiseksi.

Personal trainer tai fysioterapeutti saattaa ehdottaa harjoittelua, jos hän kokisi siitä olevan erityistä hyötyä, mutta kiinnostus mindfulness-harjoittelua kohtaan kannattaa myös itse ottaa rohkeasti puheeksi! Tukea harjoitteluun on kyllä saatavilla. 

Harjoittelun tueksi on kehitetty myös lukuisia sovelluksia ja muuta materiaalia. Lisää käytännön mindfulness-harjoittelusta voit lukea blogisarjan toisesta osasta, jonka julkaisemme muutaman viikon päästä.  

Lisälukemista:

Brown, K. W., Creswell, J. D., & Ryan, R. M. (Eds.). (2015). Handbook of mindfulness: Theory, research, and practice.

Terveisin,
Siniriikka
Ehonan Psykologi ja ravitsemusterapeutti

Lue blogiamme. Aiheeseen liittyvät kategoriat:

Miten voimme auttaa?

Lähetä viestisi lomakkeella tai ota yhteyttä Annaan.
We also serve in English.

Anna Henriksson
045 133 9989
[email protected]