Mielen hyvinvointi – avain liikunnan edistämiseen?

Anna Henriksson

Tutkimustieto osoittaa kiistatta säännöllisen liikunnan harrastamisen hyödyt terveydelle. Säännöllinen liikunta voi ehkäistä monia sydän- ja verisuonisairauksia, kuten korkeaa verenpainetta ja sepelvaltimotautia sekä aineenvaihdunnallisia sairauksia, kuten diabetesta.

Hyvä fyysinen hyvinvointi ja toimintakyky vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monet elintapatekijät, kuten liikunta vaikuttavat usein mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen ja ahdistuksen taustalla.

Mielen voidessa huonosti, voi liikkuminen kuitenkin vähentyä. Tämä voi johtaa edelleen heikentyneeseen fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Anna Henriksson

Liikunta voi monissa tapauksissa olla ”vain” lääke. Jos esim. kärsii työperäisestä uupumuksesta, voi liikunta lievittää oireita ja lisätä hetkellistä mielihyvää, mutta se ei poista itse ongelmaa eli työperäisen uupumuksen aiheuttajaa. Liikunta voi siis harvoin yksinään edistää mielen hyvinvointia.

Mielen hyvinvointi on suorassa yhteydessä fyysiseen hyvinvointiin

Mielen hyvinvointi linkittyy muun muassa pienempään sairastavuuteen ja vähempään terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Mielen hyvinvointi on myös vahvasti yhteydessä

  • parempaan toimintakykyyn
  • alhaisempaan metabolisen oireyhtymän sairastumisriskiin
  • väsymyksen kokemiseen
  • suotuisampaan stressihormonien ja tulehdusmarkkereiden tasoon

On myös havaittu, että tämän hetken mielen hyvinvointi lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myöhemmällä iällä. Kuitenkin liikunta on yksi niistä asioista, joihin esim. terveydenhuollossa pääosin puututaan ja henkinen hyvinvointi sivuutetaan joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Mielen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi
Hyvinvoivat ihmiset liikkuvat keskimääräistä enemmän ja hyvä mieliala suosii kaikenlaista tekemistä ja harrastamista. Harrastukset, kuten liikunta taas kohottavat mielialaa.

Ihminen on kaikissa elämänkaaren vaiheissaan aina psyko-fyysis-sosiaalis-emotionaalinen kokonaisuus eikä mielen hyvinvointia, fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan harrastamista voida koskaan ajatella toisistaan ”irrallisina ilmiöinä”.

Elämän tarkoituksellisuuden linkittyminen mielen hyvinvointiin ja liikunnan harrastamiseen

Elämän tarkoituksellisuus viittaa erityisiin elämän tarkoituksiin yksilöllisellä tasolla. Elämän tarkoituksellisuuden kuvataan olevan jopa elämänhalua ylläpitävä motiivi. Elämän kokeminen tarkoitukselliseksi on havaittu lisäävän hyvinvointia, kun taas elämän kokeminen tarkoituksettomaksi voi johtaa masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

Elämän tarkoituksellisuus johtaa usein toimijuuteen. Toimijuus taas saattaa johtaa suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen, jonka tiedetään linkittyvän vahvasti parempaan mielen hyvinvointiin.

Elämän kokeminen tarkoitukselliseksi on havaittu linkittyvän elämän tyytyväisyyteen, hyvään itsetuntoon, negatiivisten tunteiden vähäisyyteen sekä hyvään itsearvioituun terveyteen ja toimintakykyyn.

Elämän tarkoituksellisuuteen liittyy tavoitteita. Tavoitteet voivat olla henkilökohtaisia tavoitteita, jotka viittaavat elämän tavoitteiden kokonaisuuteen tai tiettyyn toimintaan suunnattuja tavoitteita, esimerkiksi liikuntatavoitteita.

Henkilökohtaiset tavoitteet ovat vahvasti psykologisia ja ne kuvaavat motivaatiota ja henkilön persoonallisuutta. Henkilökohtaiset tavoitteet suuntaavat ajan ja energian käyttöä läpi koko elämän ja toimivat jopa voimavarana tietyn toiminnan jatkamiselle.

Elämän tarkoituksellisuuden tunnetta voidaan edistää kaikenlaisella toiminnalla, jotka edistävät myös terveyttä ja toimintakykyä. Tämän ajattelisi tarkoittavan, että jos esim. liikuntatavoitteet auttavat lisäämään fyysistä aktiivisuutta, joka taas edistää terveyttä ja toimintakykyä, tavoitteiden on tätä kautta mahdollista luoda tarkoituksellisuuden tunnetta elämään.

Mielekkäiden harrastusten on itseasiassa havaittu lisäävän elämän tarkoituksellisuuden tunnetta, joten käytännössä mikä tahansa itselle mieluisa toiminta voi edesauttaa elämän tarkoituksellisuuden tunteen edistämisessä.

Mistä apua mielen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen?

Istuin eräänä syyspäivänä kuntalaisten hyvinvointia edistävän hankkeen loppuseminaarissa, jossa eräs mies kysyy lopuksi: ”Mistä apua elintapamuutoksiin? Psykologilta, personal trainerilta, lääkäriltä…?”

Kysymys oli oleellinen ja varmasti monen apua kaipaavan mielessä. Tähän kysymykseen ei kuitenkaan kukaan asiantuntija ottanut kantaa. Ehkä siksi, että kenelläkään ei ollut siihen vastausta.

Tuon miehen esittämä kysymys ja työni kautta syntynyt kokemus ihmisten terveys- ja hyvinvointitarpeista toimivat Ehonan palveluiden kehittämisen perustana.

Apua voi harvoin saada vain yhdeltä ammattilaiselta (joskus toki yksi luottamuksellinen kumppanuus voi auttaa). Apua kannattaakin etsiä sellaisesta yrityksestä, jossa on mahdollisuus monialaiseen ja räätälötyyn tukeen.

Ehonan personal training ja fysioterapia -palvelut ovat aina moniammatillisia, jossa käytännön työtä tehdään liikuttamisen lisäksi myös motivaatioon ja käyttäytymisen muutokseen liittyvissä teemoissa ja jossa ohjausta ja neuvontaa toteutetaan psykologista turvallisuutta tukevassa vuorovaikutuksessa.

Ota siis rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat apua liikunnan, fyysisen hyvinvoinnin ja/tai mielen hyvinvoinnin edistämisessä.

Terveisin,
Ehonan perustajajäsen, Anna Henriksson

Lue blogiamme. Teemaan liittyvät kategoriat:

Miten voimme auttaa?

Lähetä viestisi lomakkeella tai ota yhteyttä Annaan.
We also serve in English.

Anna Henriksson
045 133 9989
[email protected]