Lisää hyvää ruokavalioon – ilman luopumisen pakkoa
Jenni Harala
Hyvinvoinnin moniosaaja ja hyvän arjen asianajaja, jonka elämäntehtävänä on auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja elämään täyttä, omannäköistä elämää.
Oletko koskaan miettinyt miksi niin monet ruokavalioon ja ravitsemukseen liittyvät neuvot perustuvat asioihin, joita meidän tulisi karsia ruokavaliosta?
Jos me ihan oikeasti ottaisimme huomioon kaikki nämä neuvot, ei lautaselle jäisi käytännössä katsoen yhtään mitään. Vaikka tämä kuulostaa ehkä huvittavalta mielikuvalta, on se pelottavan totta monen kohdalla.
Mielekäs ruokavalion tarkastelu ja sen hyvinvointia ja jaksamista tukevat muutokset lähtevät hyvän lisäämisestä
Ruokavalio on kokonaisuus. Kun jotain jätetään pois, jotain tulee aina tilalle. Tai kun jotain lisätään, jää jotain ehkä automaattisesti pois.
Monet ohjeet ja neuvot perustuvat siihen, mitä meidän olisi tärkeää rajoittaa tai jättää ruokavaliosta kokonaan pois. Nämä ohjeet ovat kuitenkin ongelmallisia monestakin näkökulmasta tarkasteltuna:
- Ei ole olemassa ruokia, joita sinun tarvitsee täysin jättää pois. Ellet sitten ole niille allerginen tai et jostain syystä pidä niistä lainkaan.
- Rajaaminen tekee usein ruokavaliosta riittämättömän joko määrän tai monipuolisuuden suhteen.
- Rajoittaminen on psyykkisesti erittäin raskasta ja moni on huomannut kokemusten perusteella, ettei se pidemmän päälle toimi.
On hyvä huomioida, että usein tarkoituksellisesti poisjätettyä asiaa aletaan vaan himoita entistä enemmän. Tämä on omiaan lisäämään ruoan palkintoarvoa ja vahvistamaan mustavalkoista ajattelua ruoan ympärillä. Sillä on usein hankalia seurauksia oman ruokasuhteen kannalta.
Lisää hyvää ruokavalioon – ilman luopumisen pakkoa
Kun käännetään huomio siihen, että ruokavalion kokonaisuutta voidaan kohentaa lisäämällä jo ehkä ennestään tuttuja hyviä tottumuksia ja valintoja, ei rajoittamiselle ja kieltämiselle enää olekaan tarvetta.
Kyse on tavallaan pienestä näkökulmaerosta, joka tekee muutosten tekemisestä kuitenkin mielen kannalta merkittävästi helpompia.
Vai mitä mieltä olet?
- Eikö kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen kuulostakin mukavammalta ja helpommalta kuin sokerin vähentämiseen huomion kiinnittäminen?
- Eikö riittävän säännöllisestä ateriarytmistä huolenpitäminen tunnukin armollisemmalta kuin annoskokojen syynääminen ja pienentäminen?
- Eikö välipalan tukevoittaminen tunnukin mielyttävämmältä kuin iltasyömisen tietoinen rajoittaminen ja vähentäminen?
Hyvien tottumusten lisääminen ruokavalioon auttaa oivaltamaan, ettei aina ole tarpeen luopua, kieltää ja rajoittaa. Kun mieli saa olla rauhassa luopumisen ajatukselta, muutosten tekeminen on usein helpompaa.
Kun huomio kiinnittyy siihen, mikä jo toimii, löytää usein monia uusiakin ratkaisuja ja sovellusmahdollisuuksia.
Sen sijaan, jos kiinnitämme huomion vain ongelmallisina pidettyihin asioihin, jää mieli kiinni ongelma-looppiin.
Ja jos jokin on varma, on se se, että kaikkien syömisestä löytyy jotakin hyvää, jota voidaan lähteä vahvistamaan.
Mistä ruokavalion tarkastelussa lähdetään Ehonalla liikkeelle?
Ruokavalion, syömisen ja ruokasuhteen teemat ovat osa valmennusta Ehonalla, mikäli asiakas niin toivoo.
Ruokavalion tarkastelussa otetaan sellainen uteliaan kiinnostunut asenne – ei tuomita, arvioida tai arvoteta vaan tarkastellaan syömistä sellaisena kuin se esiintyy, millaiseksi se on muotoutunut, miten se vastaa arjen vaatimuksiin ja tuoko se hyvää oloa sekä mielelle että keholle.
Ihan alussa kuitenkin katsotaan muita asioita kuin ruokaa. Pohditaan muun muassa:
- Miten aktiivista arki on.
- Tuntuuko se kiireiseltä tai kuormittavalta.
- Millaisia omat voimavarat ovat.
- Miten ne ovat mahdollisesti muuttuneet tai pysyneet samoina viimeisen parin vuoden aikana.
- Ja ihan konkretian tasolla esimerkiksi päivärytmiä mihin liittyy myös yksilön unirytmi.
Nämä asiat vaikuttavat niin paljon siihen, miten syömme ja miten meidän olisi oman jaksamisen kannalta hyvä syödä. Näitä asioita ei kertakaikkiaan voida ohittaa ja sännätä pohtimaan heti asioita ruoka-ainetasolla.
Seuraavaksi huomio kiinnittyy tyypillisesti siihen, millaisia vahvuuksia asiakas itse näkee omassa syömisessään ja ruokavaliossaan. Täältä löytyy myös hyvin usein ne asiat, joita lähdetään harjoittelulla vahvistamaan.
Kaikista mukavinta tällaisessa toimintatavassa on se, että parhaimmillaan se tuntuu aika helpolta, kun ei tarvitse lähteä heti harjoittelemaan uutta.
Se auttaa myös näkemään, että on paljon hyvää, mitä ei tarvitse muuttaa tai mistä ei tarvitse harjoitella pois.
Se mikä ei ole rikki, sitä ei tarvitse korjata (ja ravitsemuksen kohdalla sanoisin, ettei sitä kannata silloin rikkoakaan). Ja sitä, mikä toimii, kannattaa tehdä lisää.
Eikö kuulostakin aika mukavalta lähestymistavalta vahvistaa hyvinvointia ja jaksamista tukevia valintoja syömisen saralla?
Jos tarvitset apua hyvinvointia tukevan ruokavalion vahvistamiseen, ole yhteydessä. Olemme tukenasi.
Terveisin,
Jenni Harala
Personal Trainer – Ehona
Käyttäytymistietelijä, ravitsemustieteilijä ja liikunnanohjaaja, AMK