Kokonaisvaltainen hyvinvointi – muutakin kuin jumppaa
Anna Henriksson
Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta mitä se tarkoittaa? Miten hyvin tiedämme mistä oikeasti on kyse?
Usein kokonaisvaltainen hyvinvointi eli wellness määritellään ihmisen aktiiviseksi prosessiksi elää terveempää elämää, jonka päämäärä on parempi elämänlaatu. Tähän prosessiin lukeutuu useimmiten terveyskäyttäytymisen peruskomponentit: liikunta, ravitsemus ja uni, nykyisin myös jollain tavalla rentoutuminen.
Nämä ovat tärkeitä hyvinvoinnin komponentteja, mutta eivät suinkaan autuaan onnelliseksi tekeviä. Taidatkin jo tietää tämän? Ainakin jollain tavalla.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on myös mielen hyvinvointia, elämän tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä. Mielen hyvinvointi on tilan tekemistä omille kokemuksille ja niiden huomaamiselle. Se on ennen kaikkea omistautumista itselle tärkeille asioille.
“Merkityksellisyys synnyttää sivutuotteena onnellisuutta.”
Kokonaisvaltainen hyvinvointi ei ole vain terveyttä sen perinteisessä merkityksessä, vaan siihen voidaan lukea kaikki hyvän elämän aspektit, kuten terveys, turvallisuus, vauraus, sivistyminen ja viihtyminen.
Voit siis liikkua suositusten mukaisesti, syödä monipuolisesti ja nukkua riittävästi. Silti jokin on pielessä. Tai sitten et tyydytä liikkumisen tarvettasi, syö monipuolisesti ja nuku riittävästi, koska jokin on pielessä.
Kun halutaan omaksua terveyttä edistäviä elintapoja pysyvästi, kokonaisvaltainen kehon ja mielen huomioiminen antaa siihen parhaimmat mahdollisuudet.
Ehonan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueet
1. Liikunta ja aktiivisuus – elvytä kehosi, virkistä mielesi
Liikunta vaikuttaa monin tavoin terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta myös terveys ja erityisesti mielen hyvinvointi vaikuttaa liikkumiseen. Liikkuminen tuottaa hyvää oloa ja säännöllisesti toteutuneena liikunta myös suojaa monilta sairauksilta.
Ammattimaisessa ohjauksessa positiiviset kokemukset liikunnan parissa vaikuttavat positiivisesti myös liikuntamotivaatioon. Liikkuminen on meidän jokaisen oikeus ja tarve, joka tulisi voida tyydyttää itselle mieluisilla tavoilla.
2. Ravitsemus – energiaa ja elinvoimaa
Hyvä ravitsemus on aina ollut osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tänä päivänä ruoan halutaan tuottavan terveyttä ja hyvinvointia, mutta ruoan halutaan myös maistuvan hyvälle. Ruoan ei myöskään haluta enää aiheuttavan pahoinvointia esimerkiksi laihtumisen kustannuksella. Tasapainoinen ruokasuhde ja toisaalta myös liikuntaravitsemus ovat monen ihmisen toiveissa kun keskustelemme asiakkaidemme kanssa heidän toiveistaan ja tarpeistaan.
3. Terveyskäyttäytymisen muutos – hyvinvoinnin alkulähteillä
Miten vahvistaa liikuntamotivaatiota? Kuinka onnistua lisäämään kasviksia ruokavalioon? Miten vähentää istumista? Entä kuinka olla enemmän läsnä? Nämä ja monet muut kysymykset siitä, kuinka edistää omaa ja läheistensä terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia ovat läsnä jokaisen elämässä enemmän tai vähemmän.
Terveyskäyttäytymisellä (esim. liikuntakäyttäytyminen) on merkittävä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Se millaisia valintoja teemme vaikuttaa hyvinvointiimme ja monien sairauksien syntyyn. Monet tarjolla olevista valmennuksista tarkastelevat vain itse käyttäytymistä/valintoja, kuten liikuntamääriä, mutta eivät syitä valintojen taustalla.
Ehonalla valmentaja huomioi asiakkaan arvot, tarpeet, vision sekä lyhyen- ja pitkän aikavälin tavoitteet hyödyntämällä käyttäytymismuutostekniikoita.
Ehonalla ei tarkastella vain liikkumista ja ateriamääriä, vaan pureudutaan käyttäytymistä sääteleviin tekijöihin.
Jos esimerkiksi asiakkaalla on vähäinen liikkumiseen kohdistuva motivaatio, ja tämän ennakoidaan vaikuttavan liikkumiseen, voidaan tähän pyrkiä tietoisesti vaikuttamaan. Jos taas asiakkaalla on korkea motivaatio, mutta hänellä ei ole esim. kuntosaliharjoitteluun vaadittavia taitoja, motivaatioon vaikuttaminen ei ole tehokasta.
4. Mindfulness – rauhaa ja läsnäoloa
Mindfulness auttaa meitä stressinhallinnassa, painonhallinnassa ja kivunhallinnassa. Mindfulnessin on havaittu myös vähentävän tunnepitoista reagointia ja murehtimista, lisäävän psyykkistä joustavuutta, kehittävän keskittymiskykyä ja parantavan tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin.
Ehonalla mindfulnessia hyödynnetään muun muassa itsereflektiokyvyn ja tunnesäätelytaitojen vahvistamiseksi. Itsereflektio on apuna tunnesäätelytaitojen opettelussa (= tunne → reaktio), esim. tunnesyöminen.
Valmentaja saattaa ehdottaa harjoittelua, jos hän kokisi sen hyödylliseksi, mutta kiinnostus mindfulness-harjoittelua kohtaan kannattaa myös itse ottaa puheeksi. Tukea harjoitteluun on kyllä saatavilla.
5. Mielen hyvinvointi – tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä
Mielen hyvinvointi on tilan tekemistä omille kokemuksille ja niiden huomaamiselle. Se on ennen kaikkea omistautumista itselle tärkeille asioille. Se on elämän tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä, joka tuottaa sivutuotteena onnellisuutta.
Mielen hyvinvoinnin teemoja joihin asiakkaidemme kanssa usein törmäämme ovat ajattelu ja ajatusmallit, itsemyötätunto, arvot ja onnellisuus ja toisaalta myös uupumus ja ahdistuneisuus.
6. Uni ja palautuminen – hyvinvoinnin välttämättömyys
Uni. Ah tuo graalin malja. Uni on biologinen välttämättömyys ja sen aikana tapahtuu suurin osa palautumisesta. Uni uudistaa erityisesti aivojen toimintakykyä, mikä on mielenterveyden kannalta hyvin oleellista. Uni vahvistaa muistia, tehostaa oppimista ja toimii luovuuden lähteenä.
Unella on tärkeä merkitys myös tunne-elämän tasapainon kannalta. Pidempiaikaisen univajeen vaikutukset on liitetty elimistön tulehdusjärjestelmän muutoksiin, jotka jatkuessaan altistavat mm. sydän- ja verisuonitautien riskin kasvulle.
Ehonan valmentaja voi tarvittaessa ohjata unilääkärin tutkimuksiin yhteistyölääkärimme vastaanotolle. Myös Ehonan psykologit ovat tarvittaessa tukenasi uneen liittyvissä psykologissa haasteissa.
7. Sosiaalinen tuki – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeä osa
Personal trainerin, puolison, perheen ja ystävien tuella on iso merkitys muutoksen onnistumisessa. Tiedetään esimerkiksi, kun muutosta lähdetään toteuttamaan yhdessä toisen kanssa, onnistutaan muutoksessa keskimääräistä paremmin.
Personal trainer voi tuellaan vaikuttaa käyttäytymisen alkulähteisiin vahvistamalla pystyvyyden tunnetta, joka taas vahvistaa motivaatiota. Personal trainer voi myös opettaa tietynlaiseen terveyskäyttäytymiseen vaadittavia taitoja, esimerkiksi kuntosaliharjoittelua, joka vahvistaa kyvykkyyttä.
Lopuksi
Ehona tukee kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja liikunnallisen elämäntavan edistämisessä räätälöidysti ja joustavasti. Ehonan personal training valmennukset mukautuvat jokaisen yksilölliseen elämäntilanteeseen ja moniammatillinen valmennustiimimme varmistaa juuri oikeanlaisen ja -aikaisen tuen.
Lämpimin terveisin,
Anna Henriksson
Ehonan perustajajäsen ja personal trainer
Lue lisää tyytyväisistä asiakkaistamme
