Kivun ei tarvitse estää kaikkea liikuntaa – näin sovellat liikuntaa
Emma Duah
Emma on ihmisen liikkeen monimuotoisuudesta kiinnostunut tuleva fysioterapeutti, joka etsii arjen puurtamiselle vastapainoa joutenolosta.
Soveltavasta liikunnasta puhuttaessa ajattelemme usein esimerkiksi paraurheilua, josta on selkeästi nähtävissä “soveltamista” suhteessa urheilulajeihin, joita olemme eniten tottuneet näkemään.
Kyseessä on laaja käsite, joka viittaa ylipäätään joustavaan; yksilöllisyyttä kunnioittavaan ja kehon liikuttamisen mahdollisimman hyvin mahdollistavaan liikuntaan.
Sovellamme siis kaikki liikkumistamme enemmän tai vähemmän malleista, joiden mukaan olemme oppineet liikkeitä tekemään.
- Voiko aralla ranteella punnertaa?
- Entä juoksu polvileikkauksen jälkeen?
Kipu ja loukkaantuminen eivät aina tee täyttä stoppia liikkumiselle
Harjoittelua täytyy vain soveltaa niin, että liikkumisesta saatujen hyötyjen lisäksi kunnioitetaan kehon paranemisprosesseja.
Loukkaantumisen yhteydessä syntyvä kipu on keholtamme viesti siitä, että huomio tulisi kiinnittää ikävältä tuntuvaan paikkaan.
Esimerkiksi kipeän ranteen ei kuitenkaan aina tarvitse tarkoittaa punnertamisesta luopumista pitkäaikaisesti, sillä punnertaa voi myös keventämällä alueen kuormaa.
Pitämällä kahvoista kiinni (ks. kuva), voit säästellä rannettasi niin, että samaan aikaan liikkeestä saatavat edut säilyvät.
Kun tilanteesi vaatii iskuttavan, alaraajoja yksipuolisemmilla toistoilla kuormittavan, liikunnan vähentämistä; voi liikkumista lähteä miettimään hieman laatikon ulkopuolelta.
Kävelylle, juoksemiselle ja hyppyjä sisältävälle treenille voi hakea vaihtoehtoja esimerkiksi vedessä tehtävistä vesijuoksusta ja uinnista, tai salilla kuntopyöräilystä ja muusta laiteharjoittelusta.
Ihmisen elämänmittaiseen toimintakykyyn kuuluu erityyppiset muutokset, joista osaan tekemishistoriamme suoraan vaikuttaa ja osaan ei. Parhaimmillaan niiden ei kuitenkaan tarvitse olla meille esteitä, vaan tilaisuuksia tutustua kehoomme ja kokeilla uutta.
Meissä ihmisissä on paljon myös variaatiota
Pituus- ja kokoeron lisäksi vaihtelua voi olla jopa luiden ja raajojen pituuksissa, sekä erikseen että suhteessa toisiinsa.
Kuvitellaan esimerkkinä tästä ilmiöstä tilanne, jossa kaksi suunnilleen samantasoista liikkujaa tekevät takakyykkyä.
Kyykky numero 1.
- selkä on selkeästi enemmän pystyssä
- polvet ylittävät varvaslinjan voimakkaasti
- takapuoli pääsee hyvin lähelle lattiaa
Kyykky numero 2.
- selkä on enemmän etukenossa
- jalkojen asento on leveämpi
- polvet pysyttelevät hieman kauempana varvaslinjasta
- kyykyn syvyys jää noin 90 asteeseen
Harjoitustaustan ja liikkuvuuden ohella meillä on yksilöllisiä geneettisiä ominaisuuksia oman liikkumisemme taustalla
Osa näistä ominaisuuksista niistä näkyy päälle päin, mutta on paljon myös hienovaraisempia eroja, joita silmä ei erota. Nämä erot saavat meidät soveltamaan liikkumistamme luonnostaan.
Tämä on hyvä pitää mielessä, kun vertaamme omaa suoritustekniikkaamme muiden samaa liikettä tekevien tekniikkaan.
Sinä saatat tehdä tätä soveltamista myös omassa arjessasi, minkä lisäksi kuntoutusjaksot ja elämäntapamuutokset pohjautuvat ajatukseen joustavasta suunnitelmallisuudesta. Tällöin suunnitelma mukailee juuri sinun tarpeitasi ja tilannettasi.
Kun haetaan keinoja tekemiselle, osallistumiselle ja hyvinvoinnille nykyisessä tilanteessa; sen sijaan että itselle tärkeät asiat jäisivät odottamaan johonkin tiettyyn tavoitteeseen pääsemistä; on toiminta kestävällä pohjalla. Elämä on tässä ja nyt, ja tässä ja nyt pystymme tekemään jo paljon.
Esitäthän siis rohkeasti fysioterapeutille huolesi paranemisajan harjoittelusta, oman kehon mittasuhteiden vaikutuksesta harjoitteluun sekä mahdollisten apuvälineiden käytöstä.
Terveisin,
Emma Duah
Fysioterapiaharjoittelija, Ehona
Emma vaikuttaa Ehonalla työharjoittelijana ja valmistuu fysioterapeutiksi keväällä 2024.