Dunning-Kruger-ilmiö voi hämätä: Näin tunnistat hälytysmerkit

Siniriikka Männistö

Psykologi ja ravitsemusterapeutti, jonka mielenkiinnon kohteita ovat elintapamuutos, painonhallinta ja hyvinvoinnin edistäminen.

Tilasin mielenkiinnosta erään tunnetun hyvinvointialan yrityksen sähköpostikurssin aiheesta painonhallinta.

Uutiskirje sisälsi paljon hyvää asiaa, jonka voin painonhallintaan erikoistuneena psykologina ja ravitsemusterapeuttina täysin allekirjoittaa: puhuttiin armollisuudesta itseä kohtaan, joustavuudesta muutoksessa, maltillisesta energiansaannin rajoittamisesta.

Täytyy sanoa, että olin myyty: tässähän tavoitetaan se, mikä elintapamuutosta voi aidosti mahdollistaa.

Innostukseni hyytyi kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun sähköpostimateriaali eteni markkinointiviesteihin. Painonhallintaan keskittyneet valmennukset perustuivat rajoituksille, kielloille ja dieettiajattelulle.

Vaikka korulauseissa puhuttiin sallivuudesta, ruokavalio oli määritetty gramman tarkkuudella. Vaikka puhuttiin armollisuudesta, mainostettiin rasvaprosentin tiristämistä ja massiivisia painonpudotustuloksia.

Houkuttelevaa? Kyllä – kuka nyt ei toivoisi helppoa ratkaisua monimutkaiseen tilanteeseen.

Lopulta markkinointiviestit paljastivat, että alun kauniiden sanojen taakse piiloutuikin vain laihduttelua uudessa muodossa. Samoja kikkoja, jotka ovat tähänkin asti vain hankaloittaneet painonhallintaa pitkällä tähtäimellä.

Dunning-Kruger-ilmiön näyttäytyminen hyvinvointialan tarjonnassa

Hyvinvointiyritysten markkinointipuheissa viuhuvat psykologiset termit, kuten psykologinen joustavuus, itsemyötätunto ja arvostava kehosuhde. Valitettavan usein puheet ovat kuitenkin tyhjiä, kun valmennus todella alkaa.

Asian äärelle pysähtyminen sai minut ymmärtämään, miten helppoa pinnalla olevia teemoja on käyttää markkinoinnissa, vaikka sisältö ei vastaisikaan mainoslauseita. Miten helppo on uskoa ymmärtävänsä, mistä on kyse, vaikka psykologisen ilmiön syvempi olemus jäisi täysin tavoittamatta.

Mistä oikein on kyse ilmiössä, jossa haitallisia ajatuksia verhotaan hyvinvointitrendien alle? Entä mistä asiakas voi tietää, mitä ostaa, jos alaan perehtynyt asiantuntijakin hämääntyy mainospuheiden perusteella?

Mistä on kyse ylivertaisuusharhasta?

Aloitetaan siitä, mistä ilmiössä on kyse. Väitän, että kyse ei ole suunnitelmallisesta hämäämisestä, vaan ylivertaisuusvinoumasta eli Dunning-Kruger -ilmiöstä.  

Dunning-Kruger -ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa yksilö (tai miksei organisaatiokin) yliarvioi sisäistämänsä tiedon määrän tai taidon hallinnan. Kyse on ns. metakognitiivisesta vajavuudesta: koska aiheesta ei ymmärrä riittävästi, ei osaa arvioida omaa tasoaan suhteessa kokonaisuuteen.

Mitä tästä siis seuraa? Se, että ihmiset, joilla on rajallinen määrä kyvykkyyttä, yliarvioivat itsensä. He ovat monesti niitä, jotka pitävät asiastaan eniten meteliä ja julistavat viestiään absoluuttisena totuutena. Näihin itsevarmoihin markkinointipuheisiin on helppo tarttua, mutta lopputulos voi olla pettymys.

Sen sijaan ymmärryksen lisääntyessä ihminen alkaa ymmärtää oman rajallisuutensa suhteessa käsillä olevaan ilmiöön, mikä voi ensin johtaa epätoivoisiinkin tunnelmiin. Lopulta tiedon ja kokemuksen karttuessa myös itsevarmuus karttuu, tällä kertaa perustellusta syystä.

Kuinka tunnistaa Dunning-Kruger?

Kun ei ymmärrä jostain ilmiöstä syvällisemmin, on helppo uskoa omaan ylivertaisuuteensa. Kuten alussa esiin nostamani esimerkki osoitti, ilmiö näkyy valitettavan paljon hyvinvointialalla. Hyviä toimijoita on paljon, mutta mukaan mahtuu myös heitä, joiden toiminta on vähintäänkin kyseenalaista tai jopa suoranaisen epäeettistä.

Sen sijaan, että valmennus kykenisi lunastamaan suuria puheitaan, voi sillä olla asiakkaalle suoranaista haittaa. Lampaan vaatteisiin pukeutunut susi saa vähintään aikaan hämmennystä. Pahimmillaan se mutkistaa ruoka- ja kehosuhdetta entisestään.

Mistä tunnistaa hälytysmerkit?

  • Mainoksissa näkyy laihdutus- tai kehovihapuhe: paino kuriin, niskasta kiinni, polta rasvaa…
  • Markkinointi perustuu muutoksiin kehossa, ei hyvinvoinnissa, esim. tuloksia mainostetaan ennen ja jälkeen kuvilla
  • Valmennus perustuu tiukkoihin sääntöihin, rajoituksiin tai kontrolliin: ruokien punnitseminen, tiettyjen ruoka-aineiden karsiminen ruokavaliosta, ruokien jakaminen kiellettyihin ja sallittuihin
  • Tuloksista annetaan ihmelupauksia: muutamien viikkojen mittaisen valmennuksen luvataan muuttavan elämän, tai painon luvataan putoavan vähintään x kiloa
  • Psykologisia termejä heitellään korulauseissa, mutta termejä ei osata avata: esimerkiksi mainitaan valmennuksen lisäävän psykologista joustavuutta, mutta syvällisemmin ei osata kertoa, mitä tällä tarkoitetaan tai miten se näkyy valmennusohjelmassa
  • Hälytyskellojen kannattaa soida ylipäätään, jos havaitset ristiriitaisuuksia, joita ei osata avata

Miten Dunning-Kruger näyttäytyy henkilökohtaisessa elintapamuutosprosessissa?

Sama ilmiö voi näkyä myös henkilökohtaisella tasolla painonhallintataitoja harjoitellessa. Kokonaiskuvan karttuessa tunnelma voi luiskahtaa alun innostuksesta (”nyt nopeasti kaikki uusiksi”) epätoivoisiin tunnelmiin (”en pysty, ei tästä tule mitään”). Tämä ei ole kivaa, mutta se on luontainen osa prosessia.

Yksi asiakkaani totesi kerran, että alettuaan ymmärtää, miten moni asia painonhallintaan vaikuttaa, olo on itse asiassa aika epätoivoinen. Usein vasta muutosprosessin myötä asiakas alkaa ymmärtää, miten laaja-alaisesta kokonaisuudesta painonhallinnassa on kyse.

Sitä ei voi (tai ei ainakaan kannata) typistää pelkkään ruokavalion tai liikuntatottumusten muokkaamiseen, koska usein vain menemällä syvemmälle saavuttaa pysyviä tuloksia.

Kokonaisuuden laajuus voi tuntua lannistavalta, mikäli tilanteen ja tunteen kanssa jää yksin. On tärkeää, että mukana on riittävästi tukea. Lähipiirin kannustuksen lisäksi ammattitaitoinen personal trainer auttaa palastelemaan kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen.

Muistathan, että uuden opettelu vie aikaa. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla, vaan edetä pienien välitavoitteiden kautta määränpäätä kohti.

Matka korkeimmille vuorillekin taittuu askel kerrallaan, leiripaikka kerrallaan. 

Lopuksi

Markkinoilla on monen näköisiä valmennuksia, joista kaikki eivät perustu tutkittuun tietoon. Valitettavasti jää asiakkaan itsensä vastuulle seuloa heinäsuovasta laadukas ja itselleen sopiva valmennus, jonka avulla pääsee aidosti kohti omia tavoitteitaan. Tähän kannattaa käyttää ajatusta, koska pahimmillaan personal trainer -valmennuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kun tiedostaa, mistä hyvivointialalla näkyvässä Dunning-Kruger –ilmiössä on kyse ja millaisista hälytysmerkeistä voi tunnistaa kyseenalaisen toimijan, seulonta helpottuu.  Jos yrityksen markkinointi tuntuu ristiriitaiselta tai sitä herää kysymyksiä, yritystä kannattaa ilman muuta haastaa. Hyvä toimija osaa kyllä perustella taustafilosofiansa ja sinä saat valmennuksen, joka on vankalla pohjalla.

Terveisin;
Siniriikka Männistö
Ehonan psykologi ja ravitsemusterapeutti

PS. Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä personal trainer -toiminnasta kertovat artikkelit:

Millainen on hyvä personal trainer?
Kannattaako personal trainerin palkkaaminen?

 

Miten voimme auttaa?

Lähetä viestisi lomakkeella tai ota yhteyttä Annaan.
We also serve in English.

Anna Henriksson
045 133 9989
[email protected]